Pekka Laurila
Puuenergia ry:n puheenjohtaja

Niin metsä vastaa

Puuenergia sytyttää ja innostaa puunostajia ja korjaajia, niin pieniä kuin suuria. Viime vuonna metsään iski taantuma ja puukaupat putosivat puoleen edellisvuoden määristä. Ainoa artikkeli, jota kaikki kilvan ostivat, oli energiapuu. Kannoille ja latvusmassalle on löytynyt ottajansa. Nuorten harvennusmetsien energiapuu kävi hyvin kaupaksi, ja harvennuksista päätyi kuitupuuta muun kysynnän puutteessa myös energiapinoon. Energiapuuvarastot olivatkin runsaat tälle lämmityskaudelle lähdettäessä ja näyttävät edelleen pullistelevan toimijoiden varastoissa, vaikka talvisodan pakkaset paukkuvat.

Ainoa artikkeli, joka taas loppui ennen kuin talvi oli kunnolla alkanutkaan, on klapi. Pienkiinteistöt ovat enenevässä määrin siirtyneet lisälämmön hankinnassa klapin käyttöön. Kaupalliset markkinat eivät näytä vuodesta toiseen osaavan varautua talven klapipuun kysynnän vaihteluihin. Ainoa ratkaisu taitaa olla Veikko Huovisen Hamsterin tapaan pitää liiterissä vähintään kahden vuoden puut.

Viime päivinä on ollut tiedotusvälineissä huolestuneita viestejä metsähakkeen kysynnän hiipumisesta. Erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen alueella metsähake liikkuu huonosti. Yhtenä merkittävänä syynä on mainittu Venäjältä tuotava halpa polttohake, joka on vienyt markkinoita kotimaiselta puulta.

Tuontitilastot näyttävätkin tässä karua totuutta, viime vuonna tuotiin tammi-lokakuussa 900.000 kuutiometriä, kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli vain 40.000 kuutiometriä. Tuonnin taustalla on metsäteollisuuden tuontipuukaupan pysäyttäneet tuontitullit, ja tienvarsilla olevat hakatut kuitupuut ovat päätymässä Suomen polttopuumarkkinoille. Hakkeena tuotaessa ei tarvitse maksaa suuria tulleja.

Tuontihake on nähtävä kuitenkin väliaikaiseksi markkinahäiriöksi, joka poistuu, kun teollisuudelle tarkoitetut hakatut erät on käytetty ja Venäjän metsätalous hiljenee Suomen lähialueilla. Toivottavaa on, että tuontihake ei tässä vaiheessa liikaa sekoita markkinoita ja vaikeuta kotimaisen puun liikkumista ja pitkäjänteistä hankintaa.

Metsähakkeen kysyntään on vaikuttanut myös päästöoikeuden alhainen hintataso. Nopeaa parannusta tähän ei ole myöskään odotettavissa, joten metsähake joutuu kilpailemaan tiukasti turpeen ja kivihiilen kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan toimenpiteitä, miten metsähakkeen määrät saataisiin kolminkertaistettua tavoitteiden mukaisesti vuoteen 2020. Vaihtoehtoina ovat puun syöttötariffi tai merkittävästi lisää energiapuutukea nykyiseen noin 10 miljoonan euron korjuu- ja haketustukeen.  

Valitettavasti osa markkinahäiriöistä on myös alan toimijoista johtuvia. Parin hyvän vuoden aikana kilpailu raaka-aineista ja korjuukapasiteetista on nostanut ostohintoja ja korjuukustannuksia. Kun puupolttoaineen hankintaketju on pitkä, niin vaikeuksia ja yllätyksiä voi tulla lopputuotteen hintojen heilahtaessa.

Parempi ja varmempi on edetä jalat maassa ja kehittää osaamista ja kustannushallintaa kuin syttyä ja innostua liikaa. Lähtökohtana tulee olla, että toimitaan kustannustehokkaasti ja, jos se ei riitä, niin tällöin tarvitaan valtiolta tehokkaampia tukitoimia.

Kaikki keinot ovet tarpeen, jotta vuoden 2020 tavoitteisiin päästään. Uusia lämpö- ja voimalaitosinvestointeja pitäisi saada pikaisesti myös aikaan. Helsingin Energialta tuli todellinen yllätys: Hanasaaren ja Salmisaaren hiilivoimalat käyttäisivät 2020 mennessä 40 prosenttia polttoaineestaan puuta. Vuosaareen rakennettaisiin seuraavassa vaiheessa biovoimalaitos. Edelleen jatkossa puuta kaasutettaisiin jossain maakunnassa maakaasuverkkoon, ja se poltettaisiin Helsingin kaasukattiloissa.

Nämä kaikki ovat tässä vaiheessa suunnitelmia, mutta toivoa sopii, että ne kevään aikana myös hyväksytään ja sen mukaisesti lähdetään toimimaan ja vähentämään Helsingin hiilipäästöjä. Suomen metsissä on energiapotentiaalia ja ne suorastaan odottavat tällaisia suuria ratkaisuja. Luonnollisesti uusia puun käyttöä lisääviä investointeja odotetaan tapahtuvan myös muissa maakunnissa.

Uudet investoinnit ovat tärkeä askel valtakunnan puuenergiatavoitteen toteutumiseen. Vanha sanonta, ”niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan” pitää edelleen paikkansa energiapuun saatavuuden osalta.