-lehti 6/2009

 

Sisällys

1 Pääkirjoitus: Vauhtia lisää!
2 Helsinki hoitaa velvollisuutensa
– kivihiileen ei takerruta
4 Teollisuuden puupolttoaineiden nettomyyjä
6 Tukholma pyrkii eroon fossiilienergiasta
8 Turpeen turvavarastointi
10 Turpeen turvavarastointia tulee kehittää
12 Bioenergialla pääosa Suomen energiainvestoinneissa
15 St1 ja Neste Oil VTT:n TransEco-ohjelman polttoainehankkeeseen
16 Turvepelletin koko kasvoi
18 Ensin lämmitysratkaisu, sitten rakentamaan
20 Sataprosenttisesti puulla
23 Polttoaineiden varastointi turvetuotantoalueella
24 Polttoaineen varastoinnin turvallisuusasiat
25 Onko kuljetettava farmarisäiliö lainmukainen
26 Pelastusviranomaisen kemikaalivalvonta turvetuotantoalueella
27 Taulukot: Integroidut kattilat, pellettipolttimet, valmisvarastot, pellettitakat
34 Keskuslämmityskattilan vaikutus pellettilämmityksessä
36 Energiavilja – yksi biopolttoainevaihtoehto lisää
38 Hassisen veljekset keskittyvät työntekoon
39 Rivitaloyhtiö halusi helpon pellettilämmityksen
40 Ruotsin kuningas lämmittää uusiutuvilla
42 CEN:n kiinteiden biopolttoaineiden standardeja hyväksytty
44 VTT: Happipoltolla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä
45 Käyttäjät löysivät bioenergia.fi –sivustot
46 Järjestöpalsta
48 Polttoaineiden hintataso

bioenergialehden_kansi

Teknologiajohtaja Satu Helynen, VTT
FINBIOn hallituksen puheenjohtaja

Vauhtia lisää!

Jokaisen EU-maan on ensi kesään mennessä laadittava suunnitelma,millä keinoilla uusiutuvien energialähteille asetetut tavoitteet vuodelle 2020 saavutetaan. Suomen uusiutuvien tavoite, 38 prosenttia laskettuna energian loppukulutuksesta, on haastava. Se on entistäkin haastavampi saavuttaa, jos metsäteollisuuden tuotanto ja kotimaiset hakkuut eivät nouse nykytasoltaan. Nykyisillä ja valmisteilla olevilla toimilla tavoite jää saavuttamatta. Bioenergiaa on mahdollista lisätä kustannustehokkaasti niin, että tavoitteet täytetään. Tarvittavat edistämistoimet ovat vain vielä tekemättä.

Vuoteen 2020 on hyvin vähän aikaa investoinneille. Bioenergiainvestointien vauhdittaminen investointituilla olisi tehokas elvytystoimi. Nyt olisi mahdollista rakentaa edullisella kustannustasolla ennen loppukiriä, joka varmasti nostaa investointikustannuksia. Uusien teknologioiden mallilaitokset ja niistä saatavatkäyttökokemukset toimisivat myös tehokkaina teknologiaviennin vauhdittajina.

Biovoimalaitosinvestointeja ei kuitenkaan tehdä, jollei polttoaineen saatavuudesta ja kilpailukykyisestä kustannustasosta ole varmuutta. Mitä suurempi osuus polttoaineesta on metsähaketta ja metsäteollisuuden sivutuotteita, sitä suuremmat vuotuiset vaihtelut saatavuudessa ovat. Turvetta tarvitaan vaihteluita tasaamaan, jottei tuontipolttoaineisiin, eli useimmiten kivihiileen, jouduttaisi turvautumaan merkittävästi etenkään sisämaassa kuin poikkeusoloissa.

Bioenergian saatavuutta voidaan parantaa myös lisäämällä peltobiomassojen ja kierrätyspolttoaineiden käyttöä, ja niiden käyttö korkeilla hyötysuhteilla yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon mahdollistuu käytettäessä seospolttoaineena turvetta. Jo käytössä ja rakenteilla olevien laitosten polttoainehuolto edellyttää turvetuotantoalojen lisäämistä nykyistä huomattavasti nopeammalla tahdilla.

Suomen runsaan öljyn käytön vähentäminen, etenkin lämmityksessä ja liikenteessä bioenergialla korvaten, auttaa myös ei-päästökauppasektorin asvihuonepäästöjen vähentämistavoitteen saavuttamisessa. Velvoitteet ovat tehokkaita etenkin liikenteen biopolttoaineiden lisäämisessä. Fossiilisten verotuksen nostolla voidaan myös hoitaa valtion taloutta. Ruotsin ja Itävallan kokemukset osoittavat, että bioenergian pienkäytön merkittävään
lisäämiseen tarvitaan myös kannusteita kuluttajille.

Toivotan Bioenergia-lehden lukijoille onnea ja menestystä tulevalle vuodelle!

 

 

 

 

Puuenergia ry | PL 5 (Kiljavantie 6) | 05201 RAJAMÄKI | puh. (09) 2904 1200