Jaakko Silpola
Turveteollisuusliiton toimitusjohtaja

Suomalaiset haluavat kotimaista energiaa

Suomalaisessa energiapolitiikassa tarvitaan suunnanmuutos. EU:n energiatavoitteet edellyttävät merkittävää bioenergian käytön lisäämistä samalla, kun kansalaiset ovat huolissaan tuontienergian hallitsevuudesta Suomen energiataseessa.

Kolme neljäsosaa suomalaisista (74 prosenttia) kokee, että maamme riippuvuus tuontienergiasta on riski. Maassamme käytetystä energiasta 70 prosenttia tuodaan ulkomailta. Suomalaisista 90 prosenttia on sitä mieltä, että kotimaisten polttoaineiden käyttöä tulisi vahvasti lisätä. Tiedot perustuvat Taloustutkimuksen tutkimukseen, jonka toimeksiantajana on ollut Vapo Oy.

Samalla, kun suomalaiset kannattavat kotimaisten energiamuotojen lisäämistä yleensä, he kannattavat myös turpeen käytön lisäämistä. Suomalaisista 69 prosenttia on sitä mieltä, että turvetta tulisi käyttää nykyistä enemmän.

Suomessa näprätään toisarvoisilla asioilla, kun bioenergian osuuden nostamiseksi ja valtion finanssikriisin korjaamiseksi tarvitaan järeitä otteita. Bioenergiajärjestöt Finbio ry, Puuenergia ry, Suomen turvetuottajat ry ja Turveteollisuusliitto ry ovatkin esittäneet, että Suomen tulisi ottaa mallia Ruotsin energiaverotuksesta. Näin voimme vapautua tuontiriippuvuudesta, ohjata kulutusta kotimaiseen bioenergiaan ja kerätä samalla noin 800 miljoonan euron verot valtiolle.

Suomen pien- ja keskisuurten kiinteistöjen polttoainehuolto on rakennettu öljyn ja sähkön varaan. Kauppapoliittisista syistä öljyä suosittiin 50-luvulta alkaen, minkä johdosta meillä on ennätyssuuri, öljylämmitteinen pientalokanta. Viime vuosina suora sähkölämmitys on ollut uusien pientalojen ylivoimaisesti yleisin lämmitystapa. Yhä edelleen liki puolet pientalorakentajista valitsee suoran sähkölämmityksen.

Ruotsi tavoittelee riippumattomuutta öljystä. Pelletin käyttö lämmitykseen on siellä moninkertaista Suomeen verrattuna. Valtaosa Suomen pelleteistä menee Ruotsiin ja Keski-Eurooppaan nostamaan näiden maiden bioenergian käyttöä kohti EU:n tavoitetta.

Hallitus on päättänyt sähkön ja lämmitysöljyn veronkorotuksista vuoden 2011 alusta lukien. Korotukset oikaisevat kehitystä, mutta päätetyt toimenpiteet ovat riittämättömiä.

Ruotsissa kevyen polttoöljyn vero on 43 senttiä litra, kun Suomessa tulevan korotuksenkin jälkeen vain 16 senttiä litra. Kuluttajasähköä Ruotsi verottaa 2,76 senttiä kilowattitunnilta, kun Suomessa veroksi tulee 1,7 senttiä.

Veroilla ohjataan energian käyttöä. Mikäli haluamme todella nostaa biopolttoaineiden käyttöä ja leikata sähkön ja öljyn kulutusta, valtiolla on siihen työkalut eli verotus. Kulutuksen veronkorotus jättää kuluttajalle päätösvallan, miten rahansa käyttää.

Öljyn ja sähkön verotuksessa piilee veropotentiaali, jolla on kansantaloudellisia vaikutuksia. Ruotsin verotasolla kevyen polttoöljyn verot olisivat 1 miljardia euroa, kun ne ovat nyt 200 miljoonaa euroa ja korotuksenkin jälkeen 350 miljoonaa euroa.

Sähköveroa Ruotsin verotasolla kerättäisiin 1,1 miljardia euroa, kun verokertymä nyt on 350 miljoonaa. euroa ja vuoden 2011 alusta alkaen veronkorotuksen jälkeen 675 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi kotimaisten polttoaineiden käytön lisäyksellä on merkittävät työllistävyyden kautta kansantaloutta tukevat kerrannaisvaikutukset.

Veronkorotuksilla ei tarvitse vaarantaa teollisuuden vientikilpailukykyä. Ruotsin teollisuuden kilpailukykyä parantaa sen energian verottomuus sekä vihreät sertifikaatit. Jo nyt meillä vaarannetaan kansainvälisillä markkinoilla kilpailevan teollisuuden kilpailukykyä verottamalla teollisuuden käyttämää sähköä.