Pekka Laurila
Puuenergia ry:n puheenjohtaja

Puuenergialla metsät kasvuun

Metsissä on kesän jälkeen edelleen hiljaista. Tukki- ja kuitupuukauppojen määrät ovat poikkeuksellisen alhaisella tasolla, ja vuodesta 2009 tulee verohuojennuksista huolimatta puukaupallisesti erittäin hiljainen vuosi. Puukaupan nopeata kasvua ei ennakoida myöskään vuodelle 2010, vaikka teollisuuden puun tarpeiden odotetaankin jo kasvavan.

Energiapuu on tässä markkinatilanteessa ainoa valonpilkku. Energiapuussa ostajien tavoitteet kasvavat koko ajan ja samalla toimijoiden määrä energiakentällä on lisääntynyt. Kaikki perinteiset puunostajat ovat tänä päivänä myös aktiivisia puupolttoaineiden hankkijoita. Myös metsänhoitoyhdistykset ja metsäurakoitsijat ovat laajentaneet toimintojaan. Uusimpina tulijoina ovat käyttäjät ja energiayhtiöt, jotka ovat rakentamassa omia hankintaorganisaatioitaan. Kysyntää ja energiapuun kysyjiä siis riittää.

Uudistusalojen korjuun hiljentyessä myös latvusmassan ja kantojen saatavuus vähenee. Tämä lisää hankinnan painopisteen siirtymistä nuoriin kemera-kelpoisiin harvennusmetsiin. Teollisuuden heikon ostotilanteen takia harvennuskuitua voi päätyä yhä enemmän myös energiapinoon. Energiapuu tarjoaa nyt hyvän mahdollisuuden metsänhoidollisten hakkuiden suorittamiseen.

Energiapuu elää hankinnassa ja korjuussa vahvaa nousukautta. Se tarjoaa samalla lisääntyviä työmahdollisuuksia muuten hiljentyneessä puunkorjuussa. Energiapuun lisäkäytön tavoitteet ovat kuitenkin haasteelliset; tätä reipasta energiapuun nousukautta tarvitaan seuraavat kymmenen vuotta, jotta Suomen sitoutumiin uusiutuvan energian tavoitteisiin päästään. Hallituksen vuoden 2010 budjetti lupaa, toki hyvin väljästi, että metsähakkeen käyttöä pyritään nostamaan 8–12 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2015 mennessä. Kun metsähakkeen käyttö vuonna 2008 oli 4,6 miljoonaa kuutiometriä, niin keskimäärin tuohon tavoitteeseen pääsemiseksi vuotuinen lisäkäyttö pitäisi olla lähes miljoona kuutiometriä.

Budjetissaan hallitus lupaa tavoitteen saavuttamiseksi lisätä tukea energiakäyttöön tulevan pienpuun korjuuseen ja haketukseen. Vuodelle 2010 tuo lisäys on miljoona euroa edellisvuoteen nähden ja koko energiapuun korjuuseen ja haketukseen arvioitu määräraha olisi yhteensä 7,5 miljoonaa euroa. Määrärahojen lisäys on luonnollisesti positiivista, mutta se on kuitenkin tavoitteisiin nähden täysin riittämätön.

Hallituksen tarkoituksena on myös, että uusi metsätalouden rahoituslaki astuu voimaan viimeistään 1.1.2010. Hallituksen lakiesityksessä esitetään energiapuun korjuu- ja haketustuille de minimis -säännöstön mukaista 200 000 euron tukikattoa kolmen vuoden aikana saadulle tukimäärälle. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikilta suurilta toimijoilta leikataan tuon rajan ylittävältä osalta energiapuun korjuu- ja haketustuet kokonaan pois. Vaikuttaa siltä, että hallitus ei ole tietoinen oman lakiesityksensä vaikutuksista, joka on ristiriitainen budjetin ja puuenergiatavoitteiden kanssa.

Koska on selvää, ettei tulevissakaan budjeteissa energiatukeen löydy riittäviä resursseja tavoitteiden toteuttamiseksi, pitää välittömästi ryhtyä valmistelemaan energiapuulle, etenkin nuorten harvennusmetsien puulle markkinaehtoista takuuhintajärjestelmää. Tämä pitää ottaa keskeiseksi uudeksi metsäenergian edistämiskeinoksi.