Jaakko Silpola
Turveteollisuusliiton toimitusjohtaja

Kotimaisilla polttoaineilla viiden miljardin lamatalkoisiin

Suomessa on rakenteilla ja voidaan rakentaa seuraavan kymmenen vuoden aikana yli kolmekymmentä puuta, turvetta ja jätettä käyttävää suuren mittakaavan energialaitosta sähkön, kaukolämmön, höyryn ja liikennepolttonesteiden tuottamiseen.

Uudet laitokset tarvitsevat vuosittain kotimaisia polttoaineita 25 terawattituntia, josta valtaosa on lisäystä nykyiseen polttoainekäyttöön. Kaksi terawattituntia vastaa noin miljoonaa kiintokuutiometriä energiapuuta. Laitosinvestointien suuruudeksi arvioidaan noin 5 miljardia euroa. Tämä on huikea mahdollisuus laman torjunnassa, sillä investointeja voitaisiin käynnistää välittömästi yli miljardilla eurolla.

Suurten voimalaitosten lisäksi kotimaisen energian käyttöä on lisättävä myös pien- ja suurkiinteistösektorilla sekä aluelämpölaitoksissa. Pienkiinteistöistä 665 000 lämmitetään yhä sähköllä ja 250 000 kiinteistöä öljyllä. Kiinteistökohtaista öljylämmitystä ja suoraa sähkölämmitystä voidaan korvata kotimaisilla polttoaineilla hakkeella ja pelleteillä viidestä kahdeksaan terawattituntia.

Kaikkiaan tuontienergiaa voidaan kotimaisilla polttoaineilla korvata vähintään 30 terawattituntia. Tämä merkitsee metsähakkeen ja jätteiden käytön moninkertaistamista ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi tarvitaan turvetta enemmän kuin nyt, toisin kuin strategiassa arvioidaan. Pellettien ja peltoenergian merkityksen strategia aliarvioi täysin.

Uudet energiainvestoinnit työllistävät rakentamisen lisäksi tuomalla 7 000 pysyvää työpaikkaa eri puolille Suomea. Tämä kotimaisen energian käytön lisääminen merkitsee paikallisten polttoaineiden ostojen kasvamista 500 miljoonalla eurolla vuosittain. Kotimainen polttoaine hyödyntää Suomen kansantaloutta ja erityisesti maakuntia, kun nyt rahaa karkaa ulkomaille tuontienergian ja -polttoaineen maksuina. Tuotantokalustoa, toivottavasti kotimaista, on hankittava seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa miljardilla eurolla, jotta 30 terawattituntia puuta, turvetta ja peltoenergiaa saadaan liikkeelle. Tätä kaluston hankinnan liikkeellelähtöä suomalaiset konevalmistajat tarvitsevat erityisesti nyt, kun vientikauppa on tyrehtynyt.

Uusinvestoinnit käynnistyvät ja kotimaisiin raaka-aineisiin perustuva polttoainetuotanto lisääntyy, mikäli se on taloudellisesti kannattavaa. Siksi päättäjien on varmistettava kotimaisen energian kilpailukyky. Ellei ole käyttökohteita, ei ole polttoainekauppaa. Uusien potentiaalisten voimalaitosten investoijia on kannustettava nyt, laman ahdistaessa, ja tarjottava riittävät investointituet investointipäätösten synnyttämiseksi.

Laitosten investoijat tarvitsevat varmuuden polttoaineen vakaasta saatavuudesta ja luotettavista toimituksista. Puunjalostusteollisuudelle kelpaamattomalle energiapuulle on saatava markkinaehtoinen syöttötariffi, joka varmistaa puuenergian tuotannon ja toimitukset suhdanneherkästä hiilidioksidipäästökaupasta riippumattomalla tavalla. Vastaava tuki tarvitaan peltoenergialle ja biokaasulle. Syöttötariffi on toteutettava, ellei tuontienergian hintaa verotuksellisesti koroteta.

Energiapuun ja peltoenergian tukipolttoaineeksi tarvitaan turvetta. 1970- ja 80-luvuilla käyttöönotettuja turvesoita poistuu tuotannosta kymmenen vuoden aikana yli 40 000 hehtaaria. Poistuman lisäksi tarvitaan nykyistä suurempaa tuotantoalaa vastaamaan turpeeseen kohdistuvaan lisäkysyntään. Siksi turvetuotantoon on varauduttava luvittamaan jopa 80 000 hehtaaria ensi vuosikymmenen aikana. Yhteiskunnan on myös suotava tähän mahdollisuus.

Turvetuotannossa on voitava ottaa käyttöön kustannuksiltaan kaikkein edullisimmat suot, missä ratkaisevia tekijöitä ovat etäisyys käyttökohteesta, suon koko ja turvevaranto. Vesiensuojelu ja muut rajoitteet on harkittava kokonaisuuden kannalta kustannustehokkaasti, sillä turvesoiden kuormitusosuus vesistössä on muutamia prosentteja tai prosentin osia. Soiden suojelutavoitteet on määriteltävä ja niiden ulkopuolisilta soilta tulee voida tuottaa turvetta maakuntien tarpeisiin.

Kiinteistösektorilla on tuontipolttoaineiden verotusta korotettava muita Pohjoismaita vastaavalle tasolle. Myös suoran sähkölämmityksen korvaaminen uudis- ja korjausrakentamisessa kiinteillä polttoaineilla on tehtävä kannattavaksi investointiavustuksilla ja polttoaineen arvonlisäveroa laskemalla monien muiden Euroopan maiden malliin.

Kotimainen energia on erinomainen mahdollisuus Suomen huoltovarmuudelle ja kansantaloudelle. Otetaan se käyttöön.