-lehti 1/2009

 

Sisällys

1 Pääkirjoitus: Kompurointia energiapuun edistämisesssä
2 Tavoitteena 10 biokaasuyksikköä kotimaahan
ja viennin käynnistäminen
5 Biokaasutuotannon edistämiskeinot
– Tilanne Euroopassa
7 Biokaasutuotannon edistämiskeinot
– Tilanne Suomessa
10 Puupelletin, oljen ja fossiilisten sekakäyttäjä
12 Ilmastonmuutos tuo haasteita
ympäristöhallinnolle
14 Turpeella selvä rooli Suomen energiaratkaisuissa
16 Metsäkoulutuksella bioenergiaosaajaksi
18 Pilkettä silmäkulmassa, bioenergiaa tosimielellä
20 Ruokohelpi varastoi hiiltä maaperään
22 Paalien suora toimitus voimalaitoksille
kustannustehokkainta
24–27 Klapikoneet ja halkaisijat
27 Hydraulihalkojat testissä
28 Polttopuun käyttöä lisätään Euroopassa
31 Lämpölaitoksia tasaiseen tahtiin
32 Lähilämpöä maakuntiin matalalämpötekniikalla
34 Turvetuotannon vesienkäsittely
ja kustannukset
36 Käytöstä poistetulle puulle luokitus
38 Ei ole yhtä ainoaa ja oikeaa, vaan useita
hyviä vaihtoehtoja
40 Sähkön- ja lämmöntuotanto optimoivat
sahaustoiminnan
42 TTS:n lämpökoeasema jatkaa entistä ehompana
43 Bioenergian koordinaatio käynnistyi
44 Ensimmäinen PK-bioenergian toimiala-raportti valmistui
45 Biotalous, bioenergia ja biobyrokratia
46 Eri mieltä: Puusta on moneen lähtöön
46–47 Järjestösivut
48 Polttoaineiden hinnat

Pekka Laurila
Puuenergia ry:n puheenjohtaja

Kompurointia energiapuun edistämisessä

Lama on laskeutunut metsänkin päälle. Sahat seisovat ja sellutehtaita lopetetaan. Lomautukset ja irtisanomiset ovat jokapäiväisiä ja ulottuvat lähes jokaiseen metsä- ja puuteollisuusyritykseen. Yksi poikkeus on kuitenkin kaiken keskellä: Metsäenergiaan ei lama ole purrut. Puukauppamarkkinoilla kysytyimpiä raaka-aineita ovat hakkuutähteet, nuoret harvennusmetsät ja kannot.

Nyt jos koskaan pitäisi laittaa nuoret kasvatusmetsät kuntoon energiapuun kysyntää ja metsien hyvää työvoimatilannetta hyödyntäen. Valtakunnan elvytyspakettiin on ehdotettu jälleen kerran risupakettia, lisää kemera-rahaa energiapuun korjuuseen ja haketukseen ja metsät tuottavaan kuntoon. Tukea siis sinne, mistä on puutetta ja jossa asetetut tavoitteet ovat vielä kaukana toteutumista.

Vaan mitenkä on käymässä? Hallitus halusi vauhdittaa puukauppaa verohuojennuksella ja tämän vuoden alusta määräaikainen verohuojennuslaki astui voimaan. Myös kemera-laista oli jo uusi lakiluonnos, jossa rahojen saannin edellytys oli, että kohteelle ei myönnetty muita tukia, esimerkiksi verohuojennusta.

Uutta kemera-lakia ei ole vielä syntynyt. Silti määräaikainen verohuojennuslaki kytkee verohuojennuksen ja tulevan kemera-lain tuet yhteen ja niin sanottuun de minimis -sääntelyyn kuuluviksi. Energiapuun korjuu- ja haketustuet ovat aikaisemmin olleet valtion metsätalouteen maksamia tukia. Nyt ne muuttuvat de minimis -tueksi, joita maa- ja metsätalousministeriö mainostaa metsänomistajalle uudeksi tukimuodoksi.

De minimis -tuki, EU:n kielellä vähämerkityksellinen tuki, tarkoittaa, että tuensaaja voi saada tukea yhteensä enintään 200 000 euroa kolmen vuoden aikana. Tähän summaan tulee laskea kaikki hakijan saama de minimis -tuet. Näitä ovat ainakin metsäverohuojennus, ensiharvennuksen verovapaus, metsävähennys, kemeran myyntituloa kartuttavat tuet, energiapuun korjuun- ja haketukset tuet, maatalouden tai yritysten saamat monet TE-keskusten investointi- ja kehittämistuet ja niin edelleen.

De minimis -raja on hakijakohtainen. Se tarkoittaa, että esimerkiksi haketustukea hakevat organisaatiot ja yrittäjät eivät tule saamaan rajan ylitettyä lainkaan haketustukea. Haketustuki voi jo eliminoitua yritysten mahdollisilla investointi- ja kehittämistuilla. Vuosittainen tukien raja, vajaa 70 000 euroa, tulee yrityksissä nopeasti vastaan.

Tuen hakijan on itse selvitettävä kaikki kolmen vuoden de minimis -tuet uutta tukea hakiessaan. Puukauppatilanteessa sekä metsänomistaja että puunostaja ovat energiapuukauppaa tehdessään melkoisen tyhjän päällä, jos de minimis -kirjanpito ei ole ajan tasalla. Joka tapauksessa puukaupan tekeminen kemera-kohteista hankaloituu ja tulee monin verroin työläämmäksi. Pahimmassa tapauksessa täytyy odottaa muutama vuosi tukikelpoisuutta.

Energiapuun tekeminen kemera-kohteista tullaan verohuojennuslaista alkaneella lainsäädännön muutoksilla tekemään vaikeaksi niin myyjälle kuin ostajallekin. Kaiken lisäksi se tulee myös kannattamattomaksi, kun tuet leikkautuvat.
Energiapuun korjuu- ja haketustuki tuleekin poistaa de minimis –tukien joukosta tai muuten se lama tulee myös energiapuukauppaan.

 

 

 

 

 

Puuenergia ry | PL 5 (Kiljavantie 6) | 05201 RAJAMÄKI | puh. (09) 2904 1200