Jaakko Silpola
Turveteollisuusliitto ry:n toimitusjohtaja

Turvepulaan monia lääkkeitä

Päättynyt turvetuotantokausi oli sääolosuhteiltaan poikkeuksellisen huono jo toisena kesänä peräkkäin. Keskimäärin energiaturvetta tuotetaan ja käytetään lähes 25 terawattituntia eli 28 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Vuosina 2007 ja 2008 tuotanto on kuitenkin yltänyt vain vajaaseen 15 terawattituntiin poikkeuksellisen runsaiden sateiden vuoksi.

Hyvinä turvekesinä turvetta varastoidaan ylivuotisiin varastoihin, kuten vuonna 2006, jolloin energiaturvetta tuotettiin noin 35 terawattituntia. Kaksi vuotta vanhat turvevarastot ovat nyt kuitenkin käymässä vähiin ja niistä osa sijaitsee käyttökohteisiin nähden epäsuotuisissa paikoissa pitkien kuljetusmatkojen takana.

Kahtena viime kesänä tuotettu turve on kosteaa ja siksi sen energiasisältö on normaalia alhaisempi. Turpeen käyttö on myös ollut viimeisen vuoden ajan lähes ennätystasolla eli 30 terawattituntia vuodessa. On nähtävissä, että kysyntä ylittänee tulevana talvena turpeen toimitusmahdollisuudet.

Turvetta tuottavat yritykset tekevät kaiken voitavansa, jotta tilanteesta selvittäisiin mahdollisimman pienin vaurioin. Turvetta kuljetetaan huomattavasti pitempiä matkoja etäisimmistäkin varastoista ja myös ulkomailta. Käyttöön otettaneen välivarastoja ja asiakkaita pyydetään täyttämään voimalaitosten turve- ja puupolttoaineen puskurivarastoja aina, kun tilanne sen sallii. Lisäksi turveyritykset selvittävät mahdollisuudet toteuttaa varastojen vaihtoja keskenään kuljetusmatkojen leikkaamiseksi.

Keskimääräistä pidemmät kuljetusmatkat ja normaalia märempi turve lisäävät turpeen kuljetustarvetta tällä lämmityskaudella aiempiin vuosiin verrattuna. Alalla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta saada turvekuljetuksissa tarvittavaa lisäkalustoa lisätarvetta vastaavasti, sillä rekoista ja kuljettajista on ollut krooninen pula jo aiemminkin.

Turveteollisuus pitääkin tärkeänä, että selvitetään ripeästi kaikki nopeasti vaikuttavat mahdollisuudet esim. asetusmuutoksin lieventää väliaikaisesti turvekuljetusten työaika- ja painorajoituksia. Näillä toimenpiteillä voidaan kasvattaa turvekuljetuskapasiteettia ja turvata tulevan talven energianhuoltovarmuutta. Ala on jättänyt asiasta esityksen liikenne- ja viestintäministeriölle.

Märät kesät koettelevat ankarasti myös turveyrittäjiä. Monin paikoin kesän odotetusta työtulosta on saatu kootuksi alle puolet. Vajaalla tilipussilla pitäisi kuitenkin voida maksaa työntekijöiden palkat, koneiden lyhennykset ja korot sekä elättää perhe.

Tilanne ei ole uusi, vaan turpeen katovuosista on kärsitty aiemminkin. Kauppa -ja teollisuusministeriön (nyttemmin TEM) johdolla vuosina 1999 ja 2004 on komiteatyönä listattu toimia, joilla turveala voi selvitä heikkojen tuotantokesien ylitse. Monia toimista on toteutettu, kuten hyväksi osoittautunut turpeen turvavarastointi. Yrittäjien näkökulmasta tärkeää on, että verotukseen saataisi tuloksentasausjärjestelmä, jotta sääherkillä aloilla voidaan toimia pitkäjänteisesti. Nämä jo monesti esitetyt toimet on lopultakin saatava käyttöön.

Turvetta tarvitaan VTT:n selvityksen mukaan kasvavia määriä ensi vuosikymmenellä samalla kun energiapuun käyttö kasvaa tavoitteiden mukaisesti. Turpeen kysyntään ei nykyisillä mataloituneilla tuotantokentillä pystytä luotettavasti vastaamaan, ellei käyttöön saada nopeasti uusia tuotantoaloja.

Kymmenessä vuodessa uutta tuotantoalaa tarvitaan 60 000 hehtaaria. Energiahuoltovarmuuden säilyttämiseksi turvesoiden ympäristölupahallintoa tulee tehostaa ja nopeuttaa. Myös maakuntakaavoituksessa turvealojen lisätarve tulee huomioida. Yhteisen kansallisen näkemyksen löytämiseksi maa- ja metsätalousministeriön tulee käynnistää ohjelmatyö soiden ja turvemaiden käyttöstrategian laatimiseksi.

Jo vuosi sitten Huoltovarmuuskeskus muistutti turpeen merkityksestä Suomen energianhuoltovarmuudelle ja korosti riittävien turvetuotantoalojen saannin merkitystä. Vain riittävillä turvetuotantoalueilla turpeen toimitusmahdollisuus voidaan turvata kaikissa sääoloissa.