Pekka Laurila
Puuenergia ry:n puheenjohtaja

Metsien synergiat

Tuontipuun hintaongelmat ovat ravistelemassa kotimaista metsäteollisuutta. Hallitus on tehnyt merkittäviä päätöksiä puukaupan vauhdittamiseksi puolittamalla puun myyntiveron. Näin hallitus pyrkii lisäämään kotimaan puunkauppaa ja turvaamaan metsäteollisuuden säilymisen ja työpaikat Suomessa. Tuontipuun mahdollinen väheneminen tuo myös ongelmia komission asettamien Suomen uusiutuvan energian lisäämistavoitteiden toteuttamiseen, jos puun kokonaiskäyttö maassamme vähenee.

Energiapuun käytön lisäämiseen kotimaiset metsävarat antavat hyvän mahdollisuuden. Tämän edellytyksenä on puuta suosiva energiapolitiikka ja riittävät edistämistoimenpiteet. Hallituksen tulevassa energiaselonteossa pitää löytyä yhtä terhakoita ratkaisuja kuin mitä löytyi tuontipuun korvaamiseen ja kotimaisen puukaupan lisäämiseen.

Ongelma energiassa on osin päinvastainen kuin metsäteollisuudessa eli onko meillä riittävästi bioenergian käyttäjiä raaka-aineisiin ja tavoitteisiimme nähden? Bioenergian kasvattamiseksi tarvitaan uusia investointeja kaikkiin maakuntiin, jotta metsien energiapotentiaalia voidaan täysimääräisesti hyödyntää. Erityisesti tarvitaan uusia biokattiloita, jotka voivat vastaanottaa kaikenlaisen metsäpolttoaineen kannot mukaan lukien.

Päätehakkuiden määriä ei pystytä kestävästi enää paljoa lisäämään, varsinkaan kuusikoiden osalta, mutta niiden taso voi sahatavaran suhdanteiden mukaan vaihdella. Harvennusmetsistä löytyy sen sijaan paljon lisää hakkuumahdollisuuksia. Nykyisiltä päätehakkuualoilta kerätään hakkuutähteitä noin 25 prosentin osalta ja kantoja noin 5 prosentin osalta. Päätehakkuiden energiapuuta on siten runsaasti edelleen hyödyntämättä. Suurimpana esteenä tämän metsiin lahoamaan jäävän potentiaalin käyttämiseksi on riittävän kysynnän puute ja korjuukustannusten aiheuttamat rajaukset.

Nuorten metsien hoidon kohteiden määrä kasvaa jatkuvasti metsissämme eikä siihen ole näköpiirissä muuta hyvää ratkaisua kuin hyödyntää niistä saatava pienpuusto energiana. Ilman nykyisiä energiapuun korjuu- ja haketustukia ei nykyisillä polttoainehinnoilla ole nuorista metsistä korjattavissa yhtään energiapuuta. Korjuumääriä on merkittävästi lisättävissä, mutta se edellyttää lisää tukitoimenpiteitä ja puuenergian kilpailukyvyn parantumista. Kotimaisen puun saatavuuden lisäämiseksi nuorten metsien hoito on välttämätön ja siihen päästään tehokkaalla energiapuun hyödyntämisellä.

Tavallisista harvennusmetsistä on saatavissa sekä energiapuuta että ainespuuta, mutta kyseisissä kohteissa energiapuu ei saa korjuutukia, jolloin se kilpailukyvyttömänä jää metsiin. Näistä kohteista saatavaa energiapuuta ei ole huomioitu edes energiapuun lisäkäyttöä laskettaessa. Valtaosa saatavasta kotimaisen teollisuuspuun lisäkäytöstä tulee kuitenkin tavallisista harvennusmetsistä.

Puuenergian käytön edistämiseen täytyy saada riittävät ohjaus- ja edistämiskeinot, jotka tuovat päätehakkuiden metsään jäävän puun kattiloihin ja mahdollistavat nuorten metsien energiapuuhakkuut. Keinoina ovat jo käytössä olevat investointituet, metsähakkeella saatava sähkön tuotantotuki sekä energiapuun korjuu- ja haketustuet, mutta niitä on laajennettava ja tukitasoa lisättävä. Lisäksi tarvitaan kokonaan uusia keinoja, kuten syöttötariffijärjestelmää hakesähkölle, jotta toimenpiteet riittävästi ohjaisivat uusiutuvan puuenergian käyttöön. 

Hyvä puuenergiapolitiikka tukee vahvasti myös puukauppaa ja teollisuuden puun saantia. Energiapuun korjuu mahdollistaa nuorten harvennusmetsien metsänhoidollisten hakkuiden suorittamisen ja lisää tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksia. Ilman metsähakkeen käytön nostamista 15 miljoonaan kuutiometriin, ei päästä uusiutuvien energiamuotojen tavoitteisiin eikä saavuteta siten riittäviä päästövähenemiä. Puuenergian lisäkäyttö on kaiken lisäksi kustannustehokkain tapa CO2-päästöjen vähentämiseen.