BioEnergia 3/2007

Tage Fredriksson

Haketoimittajat tiukalla ja tilanne pahenee

”On todella typerää, että haketuskalustosta jopa puolet seisoo päästökaupan takia”, sanoo askolalainen koneyrittäjä Reijo Wuorio, Hakevuori Oy:n toimitusjohtaja ja omistaja.
Hänen mielestään ei ole millään tavallaan hyväksyttävää, että päästökauppa kohtelee näin alan yrityksiä juuri kun on päästy orastavalle alulle.

”Kasvavalla alalla on monta uutta yritystä, jotka ovat päässeet alkuun, mutta niiden mahdollisuus ottaa vastaan tällaisia iskuja on huono. Suuri osa yrityksistä on suoraan riippuvaisia hakkeen määrän käytöstä. Määrät ovat pienentyneet jopa puoleen verrattuna odotettuun kasvuun tilanteessa, jossa korot ovat nousset 5−6 prosenttiin. Tämä on erittäin kova pala nieltäväksi. Korkokustannukset merkitsevät paljon pääomavaltaisella alalla, vapaakuukausia on pakko saada lainojen takaisinmaksussa.”

Hakeyrityksiä ei saa heittää yli laidan
Pankkien täytyy ymmärtää tilanne, se ei ole yrittäjistä kiinni. Kyseessä on vakava määräaikainen markkinahäiriö. Jos yrityksiä kaatuu päästökaupan huonon kotimaisen sovelluksen takia, se on vakava isku hakealan uskottavuudelle. Päästökauppalakia valmisteltaessa tätä tilannetta ei ole pystytty ottamaan huomioon riittävästi.

Alan yrittäjien ja vielä vähemmän polttoainemarkkinoiden osapuolten on ollut vaikea ennakoida nykytilanne. Ilman kannattavia alan yrityksiä voidaan kaikki huimat puuenergian kasvutavoitteet unohtaa. Edessä on uusi viiden vuoden päästökauppakausi, jonka loppumiseen lakivalmistelijoiden pitää varautua hyvissä ajoin.

Uutta otetta työmäärien menetyksiin
Ilkka Vertaisen Kosken Megawatti Oy toimii Jyväskylästä 200 km:n säteellä melkein kaikkiin ilmansuuntiin. Hän kuuluu niihin, jotka tuntevat vakavan markkinahäiriön nahoissaan. Viime vuoden 500 000 irtokuutiometrin murskemäärä kutistuu tänä vuonna arviolta 40 prosenttia.

”Energiantuottajia ei voi syyttää siitä, että puuta ei kannata polttaa. Kun vaihtoehtoista polttoainetta saa seitsemällä eurolla, puuta ei kannata ostaa 12−13 eurolla. Erityisen kurjaa tässä tilanteessa yrittäjälle on, ettei kuljettajille pystytä maksamaan palkkaa ja he lähtevät ymmärrettävistä syistä muihin töihin. Heitä ei onnistuta saamaan takaisin alalle, joka kohtelee kuskeja tällä tavoin. Uusien saaminen on vaikeaa.”

”Pyrimme paikkaamaan tilannetta kehittämällä vaihtoehtoista toimintaa. Yrityksellä on käytössään viisi mobiilimurskainta ja meiltä onnistuu kaikkien palavien materiaalin murskaus. Tutkimme myös vakavasti vaihtoehtoa lähteä länsinaapuriin tai Euroopan mantereelle. Viidelle murskaimelle kuskeineen täytyy saada töitä.”

Koko ketju menettää
Turvealalla on huonojen kesien jälkeen valtiovallan toimesta lähdetty miettimään mahdollisia tukitoimia. Tilanne näyttää nyt kehittyvän samanlaiseksi puupolttoainealalla. Huomattavana erona on, että säiden turvetuotannolle aiheuttamat tuotannon vaihtelut ovat jokaisella tiedossa ja toiminnassa osataan varautua siihen ainakin jossakin määrin. Uutta on puupolttoaineiden tuotannossa tämäntyyppinen pieneneminen, mutta päästöyksiköiden nopea hinnanmuutos on syynä erikoislaatuinen.

Menettäjiä tässä eivät ole vain koneyrittäjät, vaan myös raaka-aineen omistajat. Aiempaa pitempi varastointiaika tietää aina ainesmäärän vähenemistä. Vaikka samaa erää poltetaan myöhemmin talvella, sen lämpöarvo ei ole sama kuin tämän syksyn aikana poltettuna. Tässä kärsii koko ketju metsästä lähtien. Suurin häviäjä on todennäköisesti risujen ajaja.

Turpeen tarjonnan vähyys pelasti etelärannikolla
Wuorio arvioi, että haketoimitusten määrä pienenee hänen yrityksessään tänä vuonna arviolta 30 000 i-m3 normaaliin markkinatilanteeseen verrattuna. Puolet kalustosta seisoo tälläkin hetkellä. Yhtiöllä on normaalikesänä yhtä paljon toimituksia kuin talvellakin asiakkaiden ympärivuotisen energiatarpeen ja hyvien varastotilojen ansiosta.

”Täällä missä turvetta on vähän tarjolla, menetykset ovat onneksi rajalliset. Muualla tilanne on paljon vaikeampi. Hakevuori Oy:llä on myös useita urakanantajia ja erikokoisia toimituspisteitä. Kuukausittainen toimitusmäärä vaihteli viime vuonna 22 000−34 000 i-m3.”

Toimintavarmuus haketuksen A ja O
Wuorio aloitti haketoimitukset 2001 ja määrät ovat sen jälkeen kasvaneet hyvää vauhtia.
Viime vuonna toimitettiin 320 000 irtokuutiometriä.

”Ainoa selvä kasvun välivuosi oli 2005, jonka jälkeen palkkasin miehen vetämään haketoimintaa. Hänen ansiostaan hakkeen toimitusten määrätkin ovat tasaisemmat kuin aiemmin. Käytössämme on kolme Jenz rumpuhakkuria, jotka on rakennettu kuorma-autojen päälle. Neljäs on rakenteilla palaneen tilalle. Asennustyöt tehdään omassa pajassa.”

”Valitsimme Jenzin siitä syystä, että se on toimiva tehdasvalmisteinen hakkuri. Sille saadaan varaosat, kun niitä tarvitaan. Omassa varastossa on puolen hakkurin verran osia ja loput tilataan Saksasta. Raskaimmat osat tulevat laivarahtina.”

”Jos osia ei ole valmiina hyllyssä hakkurivalmistajalla, aikaa menetetään meidän kannaltamme kohtuuttomasti. Hakkurina voi tulla kyseeseen vain sellainen, jolle kahdessa päivässä saa toimitettua moottorin, rummun, syöttöpöydän, syöttömaton ja heitinkotelon. Jenz tekee tämän kokoluokan hakkureita noin 100 kappaletta vuodessa. Se on hyvä pohja varaosahuollolle.”

Puupolttoaineen tuotanto kehittyy
Yrityksen toimintaa ja toimintavarmuutta on kehitetty viime vuosina selvästi. Toimintavarmuutta on lisännyt ennen kaikkea oman terminaalin perustaminen Askolaan, joka sijaitsee Porvoon ja Mäntsälän välissä.

”Terminaalin kautta pyörii vuositasolla noin 40 000 i-m3 haketta. Terminaalissa voidaan myös parantaa polttoaineen laatua. Kantomurskeen laatu paranee aumaamalla kantoja uudelleen. Maa-aineksen määrä vähenee selvästi. Käsittelyllä saataneen kantomursketta jopa arinakattiloille kelpaavaksi. Vaikka muille urakointi on valtaosa toiminnasta, rahaa on kiinni omassakin puussa melko paljon.

”Isännälle maksetaan tällä hetkellä hehtaarikorvaus hakkuukoneella kasoille hakatusta ainespuusta määrän mukaan. Tuntityönä ajetaan risuja tien varteen”. Ainoa oikea urakoissa ja tilityksissä käytettävä määrämitta on Wuorion mielestä hakekuutio, eli irtokuutio. ”Teiden varsilla pyritään puu pitämään korkeintaan kolme kuukautta. Jos aika venyy, se tietää suuria lisäkustannuksia korkokustannuksina ja materiaalihävikkinä.”

”Energiapuun mittauksesta kirjoitellaan paljon, mutta siinä ei ole mitään järkeä, että alkupään maksut hoidetaan loppukäyttäjälle toimitetun energiamäärän mukaan. Eihän isäntä voi vaikuttaa siihen, miten tavaraa varastoidaan ja minä vuodenaikana polttoaine toimitetaan. Alalla ei ole vielä mitenkään epätavallista, että risut makaavat kaksi talvea ojien päällä ja viedään sateella poltettaviksi. Jos metsänomistajalle ja risujen kuljettajalle halutaan maksaa hakekuutioista, haketus pitää tehdä nopeasti ajon jälkeen.”

Lämmöntoimituskohteita haussa
Wuorio haluaa yhtiön kehittämiseksi mukaan myös energiantuotantoon. Haemme parhaillaan 1-3 MW:n lämmityskohteita, joissa vastaamme lämmön toimittamisesta kokonaisuutena. Hakevuori Oy ostaa myös puuta, mutta sen osuus kokonaismääristä on pieni. Pienpuuta hankitaan siivoamalla pois pienpuita metsäteiden varsilta ja peltojen reunoilta, mutta harvennuksiin ei olla vielä menossa.

”Risupalkalla tulee nykyisillä taksoilla nälkäkuolema. Tukipolitiikassa on vielä paljon kehitettävää. Tuet pitää ensisijaisesti osoittaa metsäpäähän eikä maalatun raudan investointeihin. Maassa on tilastojen mukaan 700 000 ha hoitoa kaipaavia metsiä. Tukemalla näiden korjuuta saadaan koko ketju toimimaan ja kaikki hyötyvät. Koneiden investointituilla ei lisätä puunkäyttöä. Hakevuori Oy työllistää tällä hetkellä 17 henkeä sekä yhdessä Wuorion ja muiden yhtiöiden kanssa reilut 100 henkeä.”